Annika Dahlsten & Markku Laakso
Campfire in a Zoo (2019) on Annika Dahlstenin ja Markku Laakson nukkeanimaation keinoin toteuttama installaatio, joka tuo näkyviin esittämisen ja katsottavana olemisen monitulkintaisuutta. Se koostuu viidestä animaatiosta ja videoteoksesta, jossa näyttelijä Tommi Korpela lukee tositapahtumiin pohjautuvan kertomuksen. Kokonaisuus perustuu sukutarinaan Laakson isän isovanhemmista, jotka kiersivät saamelaisryhmän mukana Saksassa 1930 alkuperäiskansoja eläintarhoissa esittelevissä nk. ihmisnäyttelyissä.
Erilaiset alkuperäiskansojen ryhmät kiersivät ympäri Eurooppaa 1880-luvulta lähtien. Esityspaikaksi valikoitui usein eläintarha, koska ihmisnäyttelyt olivat huikean suosittuja. Näyttelyt olivat opettavaisia, antropologisia esityksiä, ja usein niihin liittyi myös sen ajan tieteellistä tutkimusta. Kiertueet suunniteltiin hyvin ja karavaanit varustettiin asiaankuuluvalla esineistöllä, vaatteilla ja tarvekaluilla. Saamelaisilla on mukanaan poroja ja koiria. Ennen elokuvia ja turismia näytännöt olivat tavallisille ihmisille ainoa tapa saada elävä kosketus luonnonkansoihin.
Myöhemmin alkuperäiskansojen esittäminen näyttelykappaleina sai aikaan arvostelua vähemmistöjen hyväksikäytöstä. Rotuopilliset teoriat kriisiytyivät, ja ihmisnäyttelyiden suosio laski. Etnografisilla näyttelyillä oli kauaskantoisia yhteiskunnallisia vaikutuksia, ja ne vaikuttivat saamelaisten yhteiskunnalliseen asemaan Pohjoismaissa. Nykyään monet tutkijat katsovat karavaaneja kuitenkin myös kulttuurisen kohtaamisen näkökulmasta. Matkalle lähdettiin, koska haluttiin nähdä maailmaa ja kerätä kokemuksia. Saamelaiset myös kokivat olevansa jonkinlaisia kulttuurilähettiläitä. Ihmisnäyttelyissä yhdistyy kolonialistinen näkökulma henkilökohtaiseen kokemukseen.
Käyttämällä animaationukkeja Dahlsten ja Laakso ovat saaneet etäisyyttä Laakson suvun kokemuksiin. Nukkien kautta taiteilijat kokevat voivansa eläytyä Simonin, Ellastiinan ja Veikon rooleihin saksalaisissa eläintarhoissa. Elokuvallisin keinoin toteutettu ”Campfire in a Zoo” pohtii esittämistä ja esille asettumista. Ihmisnäyttelyiden ytimessä on totuudellisuuden vaade, kaiken oli oltava ”aitoa”. Teos vastaa tähän luomalla kokonaisen fiktiivisen maailman, joka yhtä aikaa aito ja lavastettu, aivan kuten saamelaiset eläintarhoissa.
Annika Dahlsten (1975, Vaasa) ja Markku Laakso (1970, Enontekiö) ovat turkulaisia kuvataiteilijoita. He keskittyvät yhteistyössään valokuvaan, mediataiteeseen ja performanssiin. Heidän teoksiaan on ollut esillä mm. Göteborgissa, Kolumbian Medellinissä, Lontoossa ja Berliinissä. Dahlsten toimii taidegraafikkona ja animaatiotaiteilijana. Laakso tunnetaan taidemaalarina mm. Elvis-aiheisista töistään.
Teksti: Annika Dahlsten, Markku Laakso ja Annina Sirén / Turun taidemuseo
Kiitos: Turun Taideyhdistys, Taiteen edistämiskeskus, Varsinais-Suomen taidetoimikunta ja Visuaalisen taiteen edistämiskeskus VISEK.
Kuvataidekriitikko Katri Kovasiipi kirjoitti näyttelystä artikkelin Kulttuuritoimitus.fi -sivustolle: Kuukauden gallerianäyttely